Ja siinä pikku hiljaa kohti Puumalaa kryssiessä tuntui ihan mahottoman mukavalle. Otettiin vielä jenkkavehkeistä kaikki irti, joten tunnelma ei kun parani kasari- ja ysäriklassikoita kuunnellessa....
Aamu valkeni luvaten hienon purjehdussään. Lounaasta 5-7 metriä, eli kryssiä oli luvassa lähes koko matkaksi ja sehän sopi meille....
Paukun koittaessa oltiin sopivasti viivalla ja kesän ensimmäinen spinnunnosto meni nappiin pikku rintsikoita lukuun ottamatta. Kärkipaikka otettiin jo ensimmäisellä vihreällä reiskalla ja kolmosgee osoittautui heti erittäin hyväksi valinnaksi. Jo muutaman tikin jälkeen vedettiin iso kaula muihin ison luokan veneisiin ja uskoisin, että monelle ykkönen keulalla oli ihan liikaa. Hätinvirrassa pyyhkäistiin ohi koko keskilyssistä ja lossin kohdalla kisan kärkivenekin, pienen luokan Diana, jäi jo taakse. Parkkoon tultaessa koko fleetti oli jo hämmentävän kaukana....
Tästä kryssivauhti vain parani tuulen pyöriessä 6-10 metrin välissä. Gepsi näytti vauhtia 6,4 ja 6,7 välillä ja kun pikkasen laskimme, meni seiska heti rikki. Aika messevää ja muiden mastot pienenivät silmissä...
Satamosaaren jälkeen käännyttiin kohti Imatraa ja spinnulla polkaistiin 9,2 solmun pohjat. Lystiä....
Maaliin tullessa ei muita sitten näkynytkään. Vene parkkiin ja terdelle seuraamaan muiden maaliintuloa...
Ja hyvinhän siinä lopulta kävi. Kiitokset sutenööri Damskille, potilas Saariselle, Karvisen Jussille ja Melasen Osmolle. Tulokset löytyy:
Ehkä meillä venekuntana on sittenkin vielä tulevaisuutta kilpapurjehduksen parissa....
